Näyttelijä Douglas Fairbanks.

Douglas Fairbanks syntyi 23.5.1883 Yhdysvaltojen Denverissä, Coloradossa, ja alunperin hänen oikea nimensä oli Douglas Elton Thomas Ullman. Aktiiviuransa aikana hän toimi vuosina 1899-1834 näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana sekä tuottajana. Douglas Fairbanksin isä, Hezekiah Charles Ullman (1833-1915) syntyi Berrysburgissa, Pennsylvaniassa, ja varttui Williamsportissa. Isä kuului kymmenlapsiseen juutalaiseen perheeseen – kuusi poikaa ja neljä tyttöä – jonka perustivat Lazarus Ullman ja Lydia Abrahams. Tämä perhe saapui vuonna 1830 Badenista, Saksasta, siirtolaisina Amerikkaan.

Douglas Fairbanks aloitti näyttelemisen jo hyvin varhaisessa vaiheessa amatööriteatterissa Denverissä (Elitch Gardens Theatre). Koulunsa Denverin East High Schoolissa hän lopetti jo 15-vuotiaana vuonna 1899. Syyskuussa 1899 hän aloitti kiertueen Frederick Warden näyttelijäryhmässä ja kiersi kaksi kautta seurueen mukana. Näiden kahden vuoden jälkeen hän muutti New Yorkiin ja sai ensimmäisen Broesdwayn roolinsa näytelmässä Her Lord and Master, jonka ensi-ilta oli helmikuussa 1902. Näyttelijän töiden ohella hän työskenteli Wall Streetilla rautakaupan toimistossa apulaisena. 11.7.1907 Fairbanks avioitui rikkaan teollisuusmiehen Daniel J. Sullyn tyttären, Anne Beth Sullyn kanssa ja heille syntyi poika, Douglas Fairbanks Jr. Perhe muuttikin sitten vuonna 1915 Los Angelesin kaupunkiin.

Triangle Film Corporation.

Douglas Fairbanks solmi pian muuton jälkeen sopimuksen heinäkuussa 1915 perustetun Triangle Film Corporation -yhtiön kanssa mykkäelokuvien tekemisestä. Täällä Fairbanks työskenteli lähinnä tuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja David Wark Griffithin kanssa. Ensimmäinen filmi, jossa hän oli mukana näyttelemässä oli The Lamb. Vuonna 1916 Douglas Fairbanks perusti oman yrityksensä, jonka nimi oli Douglas Fairbanks Film Corporation. Pian hän sai töitä myös Adolph Zukorin (s. 7.1.1873 ja k. 10.6.1976) perustamalta Paramount Pictures Corporation -yhtiöltä. Samoin vuonna 1916 Fairbanks tutustui juhlissa näyttelijätär Mary Pickfordin (s. 8.4.1892 Toronto, Kanada ja k. 29.5.1979 Santa Monica, Kalifornia) kanssa. Mary Pickfordista tuli ensin Fairbanksin työpartneri ja myöhemmin he vielä menivät avioliittoon. Tuohon aikaan Mary Pickford oli Charlie Chaplinin kanssa parhaiten palkattuja näyttelijöitä Fairbanksin ohella Hollywoodin filmiteollisuuden palveluksessa. Charlie Chaplin oli Douglas Fairbanksin hyviä ystäviä ja myöhemmin myös naapuri Beverly Hillsin pikkukaupungissa.

Näyttelijä Mary Pickford.

Maailma oli vuonna 1914 syöksynyt ensimmäiseen maailmansotaa, mutta Kaliforniassa vuonna 1916 siitä tiedettiin varsin huonosti; mistään ei ollut pulaa, säännöstelyä ei tunnettu. Punaisen Ristin hyväksi kerättiin avustuksia järjestämällä puutarhajuhlia ja kutsuja, joiden varjolla saatiin järjestettyä seurapiiritilaisuuksia. Muuan varakas rouva tarjosi tilaisuudesta istua eräillä kutsuilla päivällisellä Charlie Chaplinin vieressä 20 000 taalaa. Yhdysvalloissa oli jo laitettu liikkeelle kaksi eri sotaobligaatiolainaa ja kolmatta obligaatiolainaa pyydettiin kampanjoimaan Mary Pickford, Douglas Fairbanks sekä Charlie Chaplin.

Douglas Fairbanks myymässä sotaobligaatioita.

Charlie Chaplin oli melkein saanut tehtyä First Nationalelle ensimmäisen elokuvansa, Koiranelämää, ja leikannut sitä kolme vuorokautta, kun hän uupuneena nousi junaan määränpäänään Washington. Chaplin nukkui uupumustaa kaksi ensimmäistä päivää junassa ja sen jälkeen näyttelijäystävykset – Pickford, Fairbanks ja Chaplin – alkoivat junassa yhdessä kirjoittaa puheita myyntikampanjaa varten. Mary Pickford ja Douglas Fairbanks olivat valinneet pohjoisvaltiot propagandakiertueensa kohteeksi ja Charlie Chaplin taas kiersi etelävaltioita, mm. monilla harjoitusleireillä. Kampanja kohokohta koettiin New Yorkin Wall Streetillä, jossa ystävykset myivät miljoonien edestä sataobligaatioita.

Charlie Chaplinin elokuva Olalle vie oli sodan aikana saavuttanut huikea menestyksen kaikkialla, eikä kaikkein vähiten juuri sotilaiden keskuudessa. Filmin valmistuminen oli myös vienyt pidempään ja se tuli maksamaan jopa enemmän kuin edellinen filmi, Koiranelämää. Chaplin halusi kunnianhimoisena tehdä aina vain parempia filmejä ja hän toivoi First National -yhtiön ymmärrystä tuen muodossa. Yhtiö oli toki satsannut Chaplinin tuotantoon, mutta myös sen voitot olivat kasvaneet merkittävästi. Chaplin pyysi kohtuullisesti yhtiöltä korotusta peittämään nousseita tuotantokustannuksia. Charlie Chaplin esitteli asiansa First Nationalin presidentille J. D. Williamsille, joka lupasi esitellä ehdotuksen edelleen yhtiön johtokunnalle. Chaplin pääsi jopa itse johtokunnan kokoukseen Los Angelesiin esittelemään asiaansa, mutta törmäsi kokouksessa koviin liikemiehiin. Chaplinin puheenvuoron jälkeen laski syvä hiljaisuus ja lopulta puheenjohtaja lausui: ”Tämä on liiketoimintaa, Charlie. Olet allekirjoittanut sopimuksen ja me odotamme sinun täyttävän sen ehdot.”

Charles Spencer Chaplin.

Veljeltään, Sidneyltä, - joka hoiti Charlien talousasioita – Charlie sai kuulla huhusta kaikkien elokuvia tuottavien yhtiöiden yhdistymisestä. Tämän puolesta näytti puhuvan myös se, että Mary Pickfordin Douglas Fairbanksin sopimuksia Paramountin kanssa ei ehdotettu jatkettavaksi, vaikka kumpaisenkin sopimuskausi oli päättymässä. Pickford, Fairbanks ja Chaplin palkkasivat yksityisetsivän selvittämään puolestaan tätä asiaa ja pian tämä nainen saikin selville, että elokuvatuotantoyhtiöt suunnittelivat 40 miljoonan dollarin yhteenliittymää viiden vuoden sopimuksella. Yhtiöt aikoivat näin kerätä voimansa neuvotellakseen korkeapalkkaisia näyttelijöitä vastaan, jotka olivat tulleet heidän markkinoitaan sotkemaan. Tämä raportin Pickford, Fairbanks ja Chaplin paljastivat myös D. W. Giffithille ja Bill Hartille.

Kuvassa vasemmalta Douglas Fairbanks, Mary Pickford, Charles Chaplin ja D. W. Griffith.

Vuonna 1919 Sidney Chaplin neuvoi näitä filmialan ystäviään perustamaan oman tuotantoyhtiön, joka ajaisi heidän etujaan mm. myymällä heidän elokuviaan vapailla markkinoilla ja samalla he pysyisivät itsenäisinä. Alkujaan perustajilla ei ollut tarkoitusta toteuttaa suunnitelmaansa, vaan estää muita filmituottajia solmimasta viiden vuoden sopimustaan. Lopulta asiat menivät kuitenkin siten, että Charlie Chaplin, Mary Pickford, Douglas Fairbanks, D. W. Griffith ja W. S. Hart esiintyivät yhdessä Alexandria-hotellissa ennen filmituottajien kokousta ja tekivät päätöksen perustaa oman tuotantoyhtiönsä, United Artists. Paikalla oli tietysti paljon lehtimiehiä, jotka uutisoivat asian heti näyttävästi.

United Artists -yhtiön perustaminen tehtiin näyttävästi.

United Artists -yhtiön perustamiskokous järjestettiin Mary Pickfordin taloon, joka perustajien lisäksi kuhisi erilaisia lakimiehiä ja managereita. Mary Pickford osoittautui kokouksessa erittäin hyvin perehtyneeksi uuden yhtiön perustamiseen ja ainakin Charlie Chaplin on kehunut häntä hyvin terävä-älyiseksi liikenaiseksi. Charlie Chaplinin etuja neuvonpidossa valvoi hänen veljensä, Sidney. Douglas Fairbanks esitti neuvotteluissa ensin välinpitämätöntä ja hassutteli koulupojan tavoin, mutta kun neuvoteltiin uuden yhtiön säännöistä, ei häneltä jäänyt huomaamatta ainutkaan pilkku sopimuksesta.

Paramount-studion perustaja Adolph Zukor.

Paramount-studiot Kaliforniassa.

Tuottajien edustajana perustamiskokouksessa oli myös Paramountin perustaja ja presidentti Adolph Zukor, joka tunnettiin pienestä koostaan ja värikkäästä persoonastaan. Häntä verrattiin joskun Napoleoniin ulkonäkönsä ja temperamentinsa vuoksi. Voimakkaalla unkarilaisella korostuksellaan hän esitti: ”Teille, jotka olette taiteilijoita, on tietenkin oikeus saada täysi korvaus työstänne. Sillä tehän olette luovia kykyjä! Teitä ihmiset tulevat katsomaan. Te aiotte nyt perustaa yhtymän, joka mielestäni on merkittävin tällä alalla, mikäli… niin, mikäli sitä hoidetaan kunnollisesti. Te olette sen luovat taiteelliset kyvyt ja minä taas olen luova kyky toisella, kaupallisella tavalla. Mitkä sen paremmin sopisivat yhteen?” Kokous kuunteli mielenkiinnolla hänen ehdotustaan. Zukor oli taitava näyttelijä ja etevä liikemies. ”Kuvittelette, että olen teidän vihollisenne! Mutta minähän olen teidän ystävänne! Taiteilijain ystävä. Muistakaa että minä ensimmäisenä hävitin halvat elokuvateatterit, minä vaadin niihin pehmeät sametti-istuimet. Minä rakennutin uusia hienoja teattereita, jotka saattoivat korottaa lippujensa hintoja, jotta te saisitte suuremmat tulot!” Neuvottelut Zukorin kanssa kaatuivat kuitenkin siihen, että hän vaati osakkeita perustettavasta yhtiöstä.

Charlie Chaplinin talo oli Pickfairin naapurissa.

Jo puolen vuoden päästä sekä Mary Pickford että Douglas Fairbanks valmistivat elokuviaan uudelle United Artists -yhtiölle, mutta Charlie Chaplin oli vielä kiinni kuuden elokuvan ajan First Nationalilla. Työskentelyilmapiiri tapahtumien johdosta oli Charlie Chaplinille todella vaikea ja se söi hänen luovuuttaan. Chaplin jopa tarjoutui ostamaan itsensä irti sopimuksesta maksamalla 100 000 taalan korvauksen yhtiölle, mutta he kieltäytyivät purusta. Koska Pickford ja Fairbanks olivat uuden tuotantoyhtiön ainoat filmitähdet, nousivat uuden yhtiö kustannukset siinä määrin pienestä välityspalkkiosta johtuen, että yhtiö alkoi pian velkaantua. Pian yhtiöllä oli jo velkaa miljoonaa dollaria. Kun Charlie Chaplin sai yhtiölle tehtyä ensimmäisen filminsä, The Gold Rush, saatiin yhtiön velka heti hoidettua pois. Uuden tuotantoyhtiön perustamisen jälkeen monet yhtiöiden johtajat tarjoutuivat tämän yrityksen johtajaksi pienellä palkalla. 

Henry Hammelin ja Andrew Henry Denkerin maatila.

Niihin aikoihin vielä Beverly Hills oli vaatimatonta aluetta. Douglas Fairbanks oli aivan ensimmäisiä viihdeteollisuuden edustajia, jotka muuttivat Beverly Hillsiin. Douglasin talo oli entinen ampumahalli, varsin ankea, kaksikerroksinen rakennus silloin niin autiolla Beverly Hillsin kukkulalla. Happamasta maasta ja salviapensaista tuli erittäin vahva ominaistuoksu. Jalkakäytävät hävisivät tuolloin vielä ympäröiviin niittyihin ja joitakin lyhtyjä reunusti autioita katuja, mutta useimmat näistä lyhdyistäkin oli kivitetty rikki. Douglas Fairbanks oli juuri eronnut ensimmäisestä vaimostaan ja 28.3.1920 näyttelijät Mary Pickford ja Douglas Fairbanks vihittiin avioon.

The Beverly Hills Hotel.

Espanjalainen sotilas Gaspar de Portolá oli 3.8.1769 saapunut ensimmäisenä näille Beverlyn Hillsin kukkuloille. Aluetta (18 km2) hallitsivat Maria Rita Quinteros de Valdez miehensä kanssa vuodesta 1828 lähtien ja heidän tilansa tunnettiin nimellä Rancho Rodeo de la Aguas. He myivät tilansa amerikkalaiselle senaattorille Benjamin Davis Wilsonille (s. 1.12.1811 ja k. 11.3.1878) ja Henry Hancockille vuonna 1854. Saksalaissyntyisen Henry Hammelin – saapui maahan n. vuonna 1850 ja kuoli vuonna 1890 - ja Andrew Henry Denkerin (1840-1892) omistuksessa alueella viljeltiin mm. papuja. He olivat businesspartnereita, jotka omistivat mm. hotelleja. 1900-luvun alussa tältäkin alueelta etsittiin kuumeisesti öljyä, mutta sitä ei löytynyt tarpeeksi tuotannon aloittamiseksi. Vuoden 1906 kantimissa tätä aluetta alettiin kutsua nimellä Beverly Hills; Beverly tuli Beverlyn maatilan mukaan, joka oli ollut Massachusettsissa ja Hills tuli alueen kukkuloista. Aikanaan juutalaisilta oli kiellettyBeverly Hillsissä maan myynti ja vuokraus. Beverly Hillsiin avattiin 12.5.1912 Beverly Hills Hotel.

Pickfair-kartano Beverly Hillsissä vuonna 1920.

Kartanossa oli 25 huonetta.

Vuonna 1919 Douglas Fairbanks ja Mary Pickford asettuivat asumaan Beverly Hillsiin tilalle, jota alettiin kutsua Pickfairiksi. Arkkitehti Wallace Neff (s. 28.1.1895 La Mirada, Los Angeles ja k. 8.6.1982 Pasadena, Los Angeles) suunnitteli heille 25-huoneisen kartanon, josta löytyivät tietysti biljardihuone, lisäsiipi vieraita varten, elokuvateatteri, uima-allas ja omat tenniskentät. Mary ja Douglas olivat hyvin onnellisia viehättävässä talossaan, mutta he olivat myös monille vierailleen erinomaisia isäntiä; heillä oli tietysti käytössä moderni talo, loistava keittiö sekä osaavat palvelijat. Jos vieraita oli joskus paljon, saattoi naapuri Charles Chaplin majoittaa osan vieraista taloonsa. Douglas Fairbanks rakennutti studionsa yhteyteen huoneiston, johon kuuluivat uima-allas ja turkkilainen sauna. Näissä tiloissa saivat vieraat myös hyvän kohtelun ja vieraiden joukossa nähtiin mm. Siamin kuningas. Pickfair-kartanon päivällisvieraslista on merkittävä: Greta Garbo, Windsorin herttuapari, George Bernard Shaw, Elinor Glyn, Albert Einstein, Fritz Kreisler, Helen Keller, H. G. Wells, Lord Louis Mountbatten, Tony Duquette, F. Scott Fitzgerald, Amalia Earhart, Noël Coward, Joan Crawford, Pearl S. Buck, Charles Lindberg, Thomas Edison, Max Reinhard, Arthur Conan Doyle, Lillian Gish, Gloria Swanson, presidentti Franklin D. Roosevelt ja Eleanor Roosevelt, Alban ruhtinaspariskunta, Siamin kuningas ja kuningatar, Austin Chamberlain, Vladimir Nemirovich-Danchenko, Meher Baba ja Sir Harry Lauder, jne.

Kartano on vieraiden suosiossa.

Mary Pickfordin ja Douglas Fairbanksin yhteinen avioliitto kesti tammikuuhun 1936 asti ja avioeron jälkeen Mary jäi seuraavan miehensä, näyttelijä ja muusikko Charles Edward ”Buddy” Rogersin (s. 13.8.1904 Olathe, Kansas, Yhdysvallat ja k. 21.4.1999 Rancho Mirage, Kalifornia, yhdysvallat) kanssa asumaan Beverly Hillsin Pickfair -kartanoon. Tämä vaihe kartanon historiassa jatkui aina vuoteen 1979, jolloin Mary Pickford kuoli ja kartano jäi tyhjäksi muutamaksi vuodeksi. Seuraava kartanon omistaja oli Los Angeles Lakersin omistaja, sijoittaja ja filantrooppi Gerald Hatten ”Jerry” Buss (s. 27.1.1933 Salt Lake City ja k. 18.2.2013). Vuonna 1988 kartanon osti omistukseensa näyttelijä ja laulaja Pia Zadora (s. 4.5.1953 Hoboken, New Jersey, Yhdysvallat) silloisen miehensä Meshulam Riklisin kanssa. Vuonna 1990 he purkauttivat tämän historiallisen kartanon ja rakennuttivat sen tilalle uuden palatsin.

Mary Pickford ja hänen kolmas miehensä, Charles Edward "Buddy" Rogers ja heidän adoptiolapsensa.

 Sijoittaja Gerald Hatten "Jerry" Buss.

Näyttelijä ja laulaja Pia Zadora.

DouglasFairbanks teki urallaan lähes kolmekymmentä pitkää elokuvaa, kuten mm. Robin Hood, The Thief of Bagdad, The Mark of Zorro, The Gaucho, Reaching for the Moon ja Mr. Robinson Crusoe. Hänen viimeiseksi elokuvasuoritukseksi jäi elokuva The Private Life of Don Juan vuodelta 1934. Douglas Fairbanks kuoli sydänkohtaukseen kotonaan Santa Monicassa 12.12.1939 ja hänen muistokseen on pystytetty mausoleumi Hollywood Forever-hautausmaalle.

Douglas Fairbanks Robin Hoodina.

Douglas Fairbanksin hautamuistomerkki Hollywoodissa.