Kenneth Hensley soittimensa ääressä.

Kenneth William David Hensley syntyi 24.8.1945 Plumsteadissa ja perheeseen vanhempien lisäksi kuului kaksi muuta hänen veljeään ja sisar. Perhe asettui asumaan Hertfordshireen (Stevenage) ja Kenneth aloitti kitaralla musiikkiin tutustumisen 11-vuotiaana. 19-vuotiaana hän antautui ammattimuusikon elämään ja se viitekyhys, mistä hänet ehkä parhaiten vieläkin muistetaan, on Lontoossa vuonna 1969 perustettu brittiyhtye Uriah Heep. Bändin nimi lainattiin Charles Dickensin romaanin David Copperfieldin henkilöhahmolta. Ken Hensley liittyi bändiin vuonna 1970, mutta ei osallistunut bändin ensilevyn Very `eavy… very ’umblen kappaleiden sävellyksiin tekijänä, ainoastaan soittajana.

Kitaristi Michael Frederick ”Mick” Box (s. 9.6.1947 Lontoo) perusti Uriah Heep -bändin yhdessä laulaja David Byronin ( alkujaan David Garrick s. 29.1.1947 Epping ja k. 28.2.1985 Reading) kanssa. Mick Box oli jo vuonna 1965 Essexissä perustanut The Stalkers -yhtyeen, johon David Byronkin liittyi. Ennen Uriah Heepiä he ennättivät perustaa yhdessä vielä vuonna 1967 Spicen, jonka jazzvaikutteista rockmusiikkia on kuultavissa tallennettuna kokoelmalevyllä The Landsdowne Tapes. Ken Hensley taas oli aikaisemmin kunnostautunut sellaisissa yhtyeissä, kuten The Gods ja Toe Fat.

Alkuvuodesta 1971 ilmestyi Uriah Heepin toinen studiolevy, Salisbury, ja tällä levyllä Ken Hensley oli jo näyttävästi mukana tekemässä musiikkia. Levyn 17-minuuttisella nimikappaleella käytettiin 26-henkistä orkesteria ja levyn ehkä tunnetuin kappale oli ”Lady in Black”. Albumin valmistuttua Uriah Heep teki ensimmäisen Yhdysvaltain kiertueensa soittaen jo kymmenille tuhansille ihmisille kerrallaan. Alku Yhdysvalloissa oli ollut bändille vaikeaa, sillä Rolling Stone-lehden musiikkiarvostelu oli teilannut yhtyeen debyyttialbumin.

Yhtyeen kolmas levy, Look at Yourself, ilmestyi myyntiin kesällä 1971 ja sinetöi yhtyeen maineen lopullisesti. Ken Hensleyn sävellys ”July Morning” on piirtynyt asiaa harrastaneiden mieliin toistakymmentä minuuttia kestävänä, eeppisenä lauluna. Yhtye muistetaan varsinkin Ken Hensleyn Hammond-uruista, David Byronin falsettilaulusta ja Mick Boxin wah wah-kitaroista. Yhtye oli levyn julkaisun jälkeen vielä kotimaataan suositumpi manner-Euroopassa. Rumpali Lee Kerslake (s. 16.4.1947) liittyi Uriah Heepiin marraskuussa 1971. Yhtyeen kokoonpanoista miehitystä David Byron, Mick Box, Ken Hensley, Garu Thain ja Lee Kerslake on pidetty juuri sinä aitona ja oikeana kokoonpanona.

Kuvassa vasemmalta Lee Kerslake, David Byron, Gary Thain. Ken Hensley ja Mick Box.

Demons and Wizards -levy yhtyeeltä räjäytti todella pankin, kun se ilmestyi vuonna 1972; levystä tuli joka puolella maailmaa myyntimenestys ja yhtyeen maine kasvoi suureksi eri puolilla maailmaa. Tämä levy näytti olleen myös arvostelijoiden mieleen, koska se sai runsaasti myönteistä palautetta. Tältä levyltä asian harrastajat muistanevat ainakin laulun ”Easy Livin”. Pitkään odottamansa näyttävän läpimurron yhtye teki nyt varsinkin Yhdysvalloissa. Taiteilija Roger Dean kuvitti yhtyeen fantasiapohjaisen levykannen. Saman vuoden kesällä Uriah Heep vieraili ensikertaa Suomessa Ruisrockin pääesiintyjänä.

Loppuvuodessa 1972 ilmestyi markkinoille vielä yhtyeen levy The Magician’s Birthday, joka sanojen mukaan liikkuu mystiikan ja fantasian maailmassa. Levy oli jälleen valtava myyntimenestys oikeastaan joka puolella maailmaa ja levykannen suunnitteli jälleen taiteilija Roger Dean.

Vuosi 1973 toi mukanaan Uriah Heepin kaksikin albumillista; ensi tuplalive-LP Uriah Heep Live ja myöhemmin syksyllä taas studioalbumi Sweet Freedom. Verotussyistä yhtye äänitti jälkimmäisen levynsä ulkomailla, Ranskan Chateau d’Herouvillessä. Ranskassa alkoivat ilmetä myös monet vaikeudet, jotka sitten aikanaan olivat hajoittamassa tätä yhtyeen kuuluisinta kokoonpanoa. Tältä levyltä ehkä suurin hitti oli ”Stealin”, joka singlenäkin pärjäsi hyvin Yhdysvaltojen listalla.

Jo talvella 1974 äänitettiin Uriah Heepin seuraava levy, Wonderworld, Saksan Münchenissä Giorgio Moroderin Musicland studiolla. Melko pian Uriah Heepin levytyksen jälkeen samaan studioon ilmestyivät levyttämään myös Deep Purple (Stormbringer 1974) ja Led Zeppelin (Presence 1976). Levyä seurannut maailmankiertue käynnistyi tällä kertaa Helsingistä. Ken Hensley teki tälle levylle lauluja mm. uni- ja valvetiloista, mutta levyä tehtäessä ilmeni suunnattomia ongelmia yhtyeen jäsenten välillä; ongelmia aiheuttivat lähinnä alkoholi ja huumausaineet. Suurin kärsijä lienee ollut yhtyeen basisti Gary Thain, joka jo tuolloin kärsi hyvin vaihtelevasta terveydestään. Valmistuttuaan albumi myi kuitenkin edelleen hyvin, mutta Gary Thain erotettiin bändistä vuonna 1975 ja hän kuolikin saman vuoden joulukuussa heroiinin yliannostukseen vain 27-vuotiaana.

Uria Heepin legendaarisin kokoonpano.

Yhtyeen suosio jatkoi kasvuaan ja vuonna 1975 ilmestyi levy, Return to Fantasy. Tällä albumilla bassoa soitti John Wetton (s. 12.6.1949 ja k. 31.1.2017), joka oli aiemmin toiminut mm. King Crimson -yhtyeen laulajana ja basistina. Yhtye teki tämän levyn kotimaassaan ja Britanniassa yhtye nautti olostaan suosion aallon harjalla. Yhtye menestyi Euroopassa ja muuallakin maailmassa, mutta Yhdysvalloissa suosio ei enää kasvanut. Vuonna 1976 yhtye julkaisi lähinnä itse tuottamansa levyn, Hihg and Mighty, joka poikkesi aiemmasta tyylistä. Nyt alkoivat bändin erimielisyydet olla jo sitä luokkaa, että laulusolisti David Byron sai jättää paikkansa, kun hänet erotettiin mm. lisääntyneen alkoholin käytön vuoksi. Byronin mukana yhtyeestä lähti samalla myös basisti John Wetton. Muutoksen tuulet muuttivat myös bändiä olennaisesti, poistamatta erimielisyyksiä. Uudeksi laulusolistiksi tuli John Lawton (s. 11.6.1946 Halifax, Britannia) ja bassoon tarttui Trevor Bolder (s. 9.6.1950 Kingston upon Hull ja k. 21.5.2013).

Yhtyeen edellisen levyn aiheuttaman flopin korjasi vuonna 1977 tehty studiolevy Firefly. Sitä seurasivat vielä samana vuonna albumi Innocent Victim ja vuonna 1978 tehty levy Fallen Angel. Yhtyeen musiikki muuttui koko ajan yhä kaupallisempaan suuntaan. Tuolloin edettiin aikoja, jolloin disco- ja punkmusiikki valtasivat maailmaa. Vuoden 1978 suurin hitti yhtyeeltä oli ”Free Me”. Jälleen erimielisyydet riivasivat yhtyettä ja nyt lähteä sai laulusolisti John Lawton, itsensä erotti myös rumpali Lee Kerslake. Kerslake oli muutaman vuoden mukana Ozzy Osbournen soolouran maailmanmaineeseen nostaneella soololevyllä ja kiertueella.

Nyt Uriah Heepiin nousi laulajaksi John Anthony David Sloman (s. 26.4.1957) ja rumpaliksi Chris Slade (s. 30.10.1946 Pontypridd, Wales). Vuosi 1980 toi mukanaan uuden albumin, Conquest. Levy menestyi taas melko hyvin ja yhtye lähti levynjulkaisukiertueelle, mutta kesken kiertuetta Ken Hensley jätti yhtyeen tuskastuneena John Slomanin lauluun. Tämä oli kova isku bändille, vaikka kiertue saatiinkiin jollakin tavoi hoidettua loppuun asti. Yhtye ei koskaan virallisesti lopettanut toimintaansa, ja pienen suvannon jälkeen Mick Box kokosi bändin uudestaan vuonna 1982. Yhtye on vielä voimissaan tänäkin päivänä, mutta alkuperäisistä jäsenistä vain Mick Box on enää mukana.

Vielä Uriah Heepissä ollessaan Ken Hensley julkaisi pari soololevyä; Proud Words on a Dusty Shelf (1973) ja Eager to Please (1975) sekä heti eronsa jälkeen kolmannen albuminsa, Free Spirit (1980). Varsinkin kaksi ensimmäistä olivat onnistuneita, mutta levy-yhtiö ei halunnut markkinoida soolomateriaalia niin voimakkaasti, kun samaan aikaan menestynytty Uriah Heepiä. Ken Hensley muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1981 ja liittyi Blackfoot-yhtyeeseen. Hensleyn soittoa on kuultavissa ainakin yhtyeen levyillä Siogo (1983) ja Vertical Smiles (1984). Kuultuaan alkuvuodesta 1985 David Byronin kuolemasta Ken Hensley vetäytyi levyttävän muusikon töistä ja keskittyi musiikki-instrumenttien markkinointiin St. Louisissa.

Hensley viettää nykyään aikaansa Espanjassa.

Hensleyn tuotannosta julkaistiin 1990-luvun alkupuoliskolla kokoelmalevyjä ja vuonna 1994 Hensley julkaisi albumin ennen julkaisemattomista studiomateriaaleistaan, From Time to Time. Vuosi 1999 palautti Ken Hensleyn jälleen studioon ja nyt syntyi levy, A Glimpse Of Glory, osittain kristillisen Visible Faith-yhtyeen kanssa. 2000-luvun alussa Ken Hensley aloitti uudelleen keikkailun ja uusia levyjäkin syntyi jälleen; Running Blind (2002), The Last Dance (2004) sekä Blood on tje Highway (2007). Uudelleenäänitettyjä Uriah Heep-lauluja sisältäneen levyn, The Wizard’s Diaryn, Ken Hensley teki osittain Venäjällä vuonna 2004. Vuonna 2005 oli vuorossa uudelleenäänitetyt omat soolokappaleet albumilla Cold Autumn Sunday. Neljän livealbumin verran Ken Hensley on tehnyt yhteistyötä entisten Uriah Heep-jäsenten kanssa, kuten John Wetton, John Lawton ja basisti Paul Newtonin kanssa. Vuonna 2006 Ken Hensley julkaisi urastaan kirjan, When Too Many Dreams Come True. Hän ei kirjassa näe mitään tarvetta herättää henkiin uudelleen Uriah Heep-yhtyettä. Muusikkouransa aikana Ken Hensley on esiintynyt useita kertoja Suomessa, mm. Ruisrockissa. Vuonna 2007 hänet nähtiin Joensuun Ilovaarirockissa esittelemässä silloin tuoretta Blood on the Highway-levyään. Nykyään Ken Hensley asuu Espanjassa vaimonsa Monican kanssa ja tekee musiikkia siellä.