Arkkitehti Selim Lindqvistin suunnittelema siunauskappeli.
Helsingin
Malmin kaupunginosassa sijaitseva Malmin hautausmaa on Suomen suurin
hautausmaa, sillä siellä on noin 50 000 hautaa ja sinne on tehty noin 200 000
hautausta. Pinta-alaltaan Malmin hautausmaa kattaa 65 hehtaaria, joista 54
hehtaaria on hautakortteleita. Aikanaan 1900-luvun alussa Malmin hautausmaalla
oli jopa oma vesitorni 1930-luvulla - torni on sittemmin poistettu käytöstä ja
on museoviraston suojelema kohde - sekä junayhteys, joka oli toteutettu
pistoraiteena Malmin asemalta. Säännöllinen junaliikenne n .kahden kilometrin
pituisella radalla alkoi jo helmikuussa 1895 ja päättyi vuonna 1954.
Arkkitehti
Selim Arvid Lindqvist (s. 19.5.1867 Helsinki ja k. 17.5.1939 Helsingin pitäjä)
tunnettiin tuotteliaana miehenä ja hänen suunnittelemansa siunauskappeli
valmistui vuonna 1923 Malmin hautausmaalle. Sittemmin siunauskappeli sai
seurakseen Itäisen, Läntisen ja Pohjoisen kappelin, jotka valmistuivat vuosina
1950, 1952 ja 1956. Ensimmäinen Malmin hautausmaan krematorio valmistui vuona
1966 ja uusi krematoriorakennus valmistui vuonna 2007.
Malmin hautausmaan vanha asema.
Puutarhamestari
Mårten Gabriel Stenius (s. 11.5.1844 Kontiolahti ja k. 22.4.1906 Helsingin
maalaiskunta) voitti vuonna 1890 kilpailun ja sai laatia Malmin hautausmaan
ensimmäisen kaava- ja istutussuunnitelman. Malmin hautausmaa vihittiin
käyttöönsä 10.11.1894, mutta hautaaminen alkoi Malmilla vasta 3.2.1895. Malmin
hautausmaan sisälle jäi jo vuonna 1892 perustettu Åbergin hautausmaa, jossa oli
merkittäviä sukuhautoja Helsingin pitäjästä. 1900-luvun alussa on Malmin
hautausmaalle perustettu toinenkin yksityinen hautausmaa eli ns. Rundmanin
hautausmaa (kortteli 34), joka kuitenkin siirtyi sittemmin seurakunnan
omistukseen.
Kun Malmin
hautausmaa perustettiin, kattoi sen alue n. 27 hehtaaria, mutta tämän jälkeen
hautausmaan aluetta on laajennettu useaan eri otteeseen. Viimeksi Malmin
hautausmaata on laajennettu vuonna 1997 ns. Viikin kolmiolla; tämä laajennus
toi alueeseen seitsemän uurnahautakorttelia ja hautatilaa 10 000 vainajalle
sekä kolme arkkuhautakorttelia ja muistolehto.
Kymmenen kilometrin
päässä Helsingin keskustasta sijainnut Malmin nummi oli vanha sotilaiden
harjoituskenttä ja leiriytymispaikka, jonka Helsingin seurakunta osti
1800-luvun lopussa Helsingin pitäjän Malmin kylästä. Päätös Helsingin kaupunkia
varten rakennettavasta uudesta hautausmaasta tehtiin vuonna 1888. Vuonna 1946
Malmin hautausmaasta tuli osa Helsinkiä suuressa alueliitoksessa.
Malmin hautausmaan uurnalehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti