Abckiria vuodelta 1543 oli Mikael Agricolan ensimmäinen julkaisu.

Pernaja – Pernå – on piskuinen kunta, joka sijaitsi likellä Loviisa kaupunkia (Lovisa, vuoteen 1752 Degerby, perustettu vuonna 1745) Itä-Uudemaan maakunnassa. Sen naapurikuntia olivat Ruotsinpyhtää, Porvoo, Myrskylä Liljendal, Loviisa ja Lapinjärvi, joista vuonna 2010 liitettiin Loviisan kaupunkiin Pernajan lisäksi Liljendal ja Ruotsinpyhtää. Pernaja on perustettu kirkonpitäjäksi jo keskiajalla ja kunta tunnettiin kaksikielisenä paikkana; noin 60 % kuntalaisista puhui ruotsia ja 40 % suomea. Vakituinen asutus paikkakunnalle syntyi jo 1200-1300-luvuilla, mutta lähinnä suomenkielisiä ihmisiä Hämeestä paikkakunta houkutteli ainakin osaksi vuotta tarjoamalla suotuisat kalastus- ja metsästysmahdollisuudet.

Pernajan Torsbyssä syntyi noin vuonna 1510 Mikael Olavinpoika suhteellisen varakkaaseen, ruotsin kieliseen maanviljelijäperheeseen. Mikaelin lisäksi perheessä oli myös kolme tytärtä. Myöhemmin opiskellessaan Viipurissa Mikael otti isänsä (Olof) ammatin mukaan sukunimekseen Agricolan (maanviljelijä) ja hänestä tuli suomen kirjakielen ”isä”; hän keksi kieleemme n. 8 000 sanaa, joista noin 60 % on edelleen käytössä. Mikaelin ensimmäinen opettaja, Pernajan seurakunnan kirkkoherra sai tämän vanhemmat laittamaan lahjakkaan poikansa Viipurin latinankouluun 1510-luvun lopulla; tuohon aikaan oppiin pääseminen oli vielä peräti harvinaista ja vaati vanhemmilta myös mittavia taloudellisia uhrauksia.

Muistolaatta Wittenbergin yliopiston seinällä Saksassa.

Vuonna 1528 miehulainen Mikael Agricola kulkeutui Turun katolisen piispan, Martti Skytten (s. noin 1480 ja k. 30.12.1550) sihteeriksi. Skytte oli saanut nimityksensä virkaan kuningas Kustaa Vaasalta, mutta virkaansa hän hoiti vailla paavin hyväksyntää. Skytte nimittäin edisti reformaatiota mm. lähettämällä nuoria pappiskandidaatteja Lutherin oppiin tutustumaan Wittenbergiin. Uusi testamentti kääntyi ruotsiksi vuonna 1526, uskonpuhdistus käynnistyi Ruotsin valtiopäivillä vuonna 1527, koko Raamattu saatiin ruotsiksi vuonna 1541 ja Turun tuomiokirkossa messuttiin ruotsiksi ensikerran vuoden 1540 korvilla.

Vuonna 1529 Mikael Agricola oli jo kansleri ja pappisvihkimyksen hän sai 1530-luvulla. Agricolakin sai lähteä vuonna 1536 Saksaan Wittenbergin yliopistoon oppimaan teologiaa Lutherin ja Melanchthonin luennoilla, mutta opinnäytteensä hän teki filosofisessa tiedekunnassa valmistuen keväällä 1539 maisteriksi kurssinsa kolmanneksi parhaana. Hän palasi Turkuun ja opettajiensa suosituskirjeiden ansiosta kuningas Kustaa Vaasa nimitti hänet Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Yhdeksän vuoden pesti rehtorina päättyi, kun Agricola riitaantui Kustaa Vaasan kanssa vuonna 1548. Vuonna 1550 Agricola ensimmäisinä suomalaisina pappeina – reformaation myötä - otti ja meni avioon Birgitta Olavintyttären kanssa. Seuraavana vuonna avioparille syntyi poika, Kristian.

Agricolan Uuden testamentin nimiölehti vuodelta 1548.

”Ele polghe kiria quin sica, waicka henes on wehe wica!” Näin kirjalsi Mikael Agricola Rucouskirjansa esipuheessa vuodelta 1544. Uuden testamentin käännöstyön suomeksi Mikael Agricola aloitti jo Saksassa opiskellessaan. Käännöstyö tapahtui osittain kreikan-, latinan-, saksan- ja ruotsinkielisistä Uuden testamentin laitoksista. Aivan ensimmäinen kirjallinen julkaisu Mikael Agricollta oli kuitenkin oppikirja lukemiseen ja kristillisistä opeista, Abckiria vuodelta 1543. Ilmeisesti kirja painettiin Amund Laurentssonin kirjapainossa Tukholmassa ja kirja oli tarkoitettu lähinnä katekismukseksi.

Agricola käännöksen Luukkaan evankeliumin alkusivu ensimmäisestä painoksesta.

Seuraavana vuonna (1544) julkaistiin Agricolalta Rucouskiria Bibliasta, joka koostui rukouksista jumalanpalveluksia ja hartauksia varten. Rukoukset Mikael Agricola oli kirjoittanut pohjautuen Raamattuun, vanhoihin katolisiin rukouksiin sekä uskonpuhdistajien ja Erasmus Rotterdamilaisen tekstiin nojautuen. Mikael Agricola haaveili koko Raamatun käännöstyöstä ja osia Vanhasta testamentista hän käänsikin, mutta varsinaisesti käännöstyö kompastui rahotuksen vajeeseen. Uusi testamentti Agricolan jäljiltä julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Mikael Agricola hoiti Turussa piispan tehtävää, kun piispa Martti Skytten kuoleman jälkeen vuonna 1550 paikka aukeni. Kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin hiippakuntiin, ja nimesi Mikael Agricolan Turun piispaksi vuodesta 1554.

Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta.

Kymmenen vuoden aikana Mikael Agricola julkaisi kaikkiaan yhdeksän teosta, kaikkiaan n. 2 400 sivullista tekstiä. Kaiken käännöstyönsä Agricola kustansi pääosin itse. Elämänsä loppupuolella Mikael Agricola toimi myös diplomaattina, kun Ruotsin ja Venäjän välillä esiintyi jatkuvasti rajariitoja. Kuningas Kustaa Vaasa lähetti vuoden 1557 alussa rauhanneuvotteluvaltuuskunnan Moskovaan rajariitojen vuoksi, ja tähän valtuuskuntaan kuului myös Mikael Agricola. Takaisin tullessaan hevoskyydissä Mikael Agricola sai pahan sairauskohtauksen Uudenkirkon pitäjässä, Kuolemajärven kunnan alueella. Täällä hän myös kuoli sairauteensa 9.4.1557. Hänet haudattiin Viipurin vanhan tuomiokirkon lattiaan ja myöhemmin useamman kerran hänen hautaansa on yritetty etsiä, turhaan. Hurjimpien arvioiden mukaan kirkkoon olisi haudattu n. 10 000 vainajaa vuosien saatossa.

Agricolan patsas löytyy Turun tuomiokirkon sivustalta. Patsaan valmisti Oskari Jauhiainen vuonna 1952.

Ehkä kaikkein tunnetuinta Agricolan tekstiä edustaa Abckirjan etulehdeltä löytyvä runo, johon päätän tämän kirjoitukseni:

”Oppe nyt wanha ia noori

jolla onbi Sydhen toori.

Jumalan keskyt ia mielen

iotca taidhat Somen kielen.

Laki se Sielun Hirmutta

mutt Cristus sen taas lodhutta.

Lue sijs hyue lapsi teste

Alcu oppi ilman este.

Nijte muista Elemes aina

nin Jesus sinun Armons laina.”