Vuonna 1991 Amsterdamissa syntynyt Harriet Krijgh vieraili selloineen Tampere-talon suuressa salissa Tampere Filharmonian konsertin solistina perjantaina 14.10.2016 klo 19. Konsertin johtanut ylikapellimestarimme Santtu-Matias Rouvali ja sellisti Harriet Krijgh ovat yhdessä soittaneet maailmalla ennenkin ja perjantai-illan konserttiin he olivat valinneet esitettäväksi Dmitri Kabalevskin (1904-1987) Sellokonserton nro 1 g-molli op. 49. Itse asiassa koko konsertillinen oli koottu täysin venäläisestä musiikista; aloitusnumerona raikui Dmitri Kabalevskin Alkusoitto oopperasta Colas Breugnon op. 24 ja väliajan jälkeen oli vielä vuorossa Sergei Prokofjevin Sinfonia nro 5 B-duuri op. 100.

Sellisti Harriet Krijgh.

Harriet Krijgh soittaa Giovanni Paolo Maggini-selloa vuodelta 1620, jonka hän on saanut yksityiseltä taiteentukijalta omaan käyttöönsä rajoittamattomaksi ajaksi. Sellon hän keksi soittimekseen nähdessään veljensä soittamassa puoliselloa. Hän otti veljensä sellon, eikä suostunut sitä enää luovuttamaan takaisin veljelleen. 13-vuotiaana Harriet Krijgh muutti äitinsä kanssa Wieniin opiskelemaan musiikkia. Nykyään hän jakaa vapaa-aikaansa asumalla kahdessa kaupungissa: Wienissä ja Amsterdamissa. Hän on yksi tämän hetken lupaavimmista nuorista sellisteistä maailmalla esiintyen useilla Euroopan merkittävillä konserttiareenoilla ja lukuisilla festivaaleilla. Hän on voittanut monia merkittäviä kilpailuita ja soittanut mm. Wienin radion ja Bambergin sinfoniaorkestereiden solistina. Viime kaudeksi hollantilaissellisti kutsuttiin Euroopan Concert Hall-organisaation nousevien tähtien sarjaan. Hollannissa hän on soittanut niin Amsterdamin Consertgebouw’ssa, Vredenburg Music Centressä Utrechtissa kuin Doelen Consert Hallissa Rotterdamissa. Hänet tunnetaan intohimoisena kamarimuusikkona, joka järjestää jo omaa Harriet and friends-festivaalia Feistritzin linnassa Itävallassa.

Feistritzin linna on n. tunnin ajomatkan päässä Wienistä (80 km).

Pietarissa joulukuussa 1904 syntynyt Dmitri Kabalevski oli jo varhain lahjakas useilla taiteenaloilla, kuten musiikki, runous ja kuvataide. Matemaatikkona työskennellyt isä taas olisi toivonut pojastaan pikemminkin luonnontieteilijää, vaan toisin kävi. Säveltämisen lisäksi Kabalevski oli myös intohimoinen opettaja; hän aloitti professorina Moskovan konservatoriossa jo vuonna 1932. Häntä ylistettiin pedagogina ja hän sävelsi melkoisen määrän teoksia nuorille ja musiikin opiskelijoille. Vuonna 1940 Kabalevski liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen ja hänet on elämänsä aikana palkittu mm. Lenin- ja Stalin-palkinnoilla useampia kertoja.

Tampere-talon suuri sali on Tampere Filharmonian kotisali.

Dmitri Kabalevskin sellokonsertto valmistui vuonna 1949 ja se on omistettu nuorille ja lupaaville sellolahjakkuuksille. Sellosolistilla on konsertossa runsaasti tilaa näyttää kykyjään kuulijoille. Teoksessa on paljon melankoliaa, varsinkin konserton toisessa osassa, jossa on paljon kaunista melodiaa; se onkin omistettu sodassa kaatuneille sotilaille. Konsertto on kulkenut taitavan hollantilaissolistin mukana jo nuoresta asti, mutta hän on päässyt esittämään teosta vasta kolme tai neljä kertaa solistina. Yleisökin sai antamilleen runsaille taputuksille palkinnoksi Harriet Krijghin soittaman Johann Sebastian Bachin Sarabanden, jonka hän tulkitsi mykistävän harkitsevasti. 

 Säveltäjä, pianisti ja kapellimestari Sergei Prokofjev.

Sergei Prokofjevin (s. 23.4.1891 ja k. 5.3.1953) Viides Sinfonia kantaesitettiin Moskovassa 13.1.1945 ja se sai heti hyvin suopean vastaanoton yleisöltä ja on edelleenkin tekijänsä esitetyintä musiikkia. Sotavuodet ovat jättäneet tähänkin teokseen lähtemättömät jälkensä. Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali suuntaa seuraavaksi matkansa Sveitsiin kiertueelle ja sellisti Harriet Krijgh matkustaa takaisin Hollantiin, jossa hän tekee paikallisen orkesterin kanssa neljän konsertin kiertueen esittäen säveltäjä Saint-Saënsin sellokonserttoa kiertueella.   

Sergei Prokofjevin hauta.