Finlaysonin kirkko

 

 Puuvillatehtaalla toimi oma saarnaaja vuodesta 1846 ja tehtaan kirkko valmistui vuonna 1879.

 

Tampereen ensimmäinen kaupunginarkkitehti Frans Ludvig Calonius (s. 19.11.1833 Porvoo ja k. 8.12.1903 Tampere) suunnitteli patruuna Wilhelm von Nottbeckin pyynnöstä hartaustilaksi tehtaansa työntekijöille Finlaysonin kirkon. Calonius oli arkkitehdin oppinsa saanut Tukholman taideakatemiassa ja ylioppilaaksi hän ryhtyi Porvoossa vuonna 1854. Tampereella Calonius laati asemakaavat Tammelan, Kyttälän ja Amurin kaupunginosiin ja hänen suunnittelemistaan rakennuksista tunnetuimmat lienevät nykyinen pääministerin virka-asunto Kesäranta Helsingin Meilahdessa – jonka Calonius suunnitteli alkujaan omaksi kesähuvilakseen -, Albergan kartanon päärakennus Espoossa, Plevnan kutomorakennuksen julkisivut Finlaysonin tehtaan alueella Tampereella, Aleksanterin koulu Tampereella, Selinin talo Tampereella, Sandbergin talo Tampereella sekä luterilainen rukoushuone Tampereella osoitteessa Satakunnankatu 11.

 

 

 Sini Tuomisalo säesti lauluansa uruilla, pianolla ja harmonikalla.

Finlaysonin kirkolla ei siis ole mitään varsinaista tekemistä koneteknikko James Finlaysonin kanssa. Finlayson tosin sai perustaa senaatin ja osittain Tampereen kaupungin armollisella avustuksella tehtaansa Tampereen Tammerkosken rantaan vuonna 1820, mutta jo vuonna 1836 James Finlayson myi liiketoimintansa Pietariin liikemies Carl Samuel Nottbeckille ja hovineuvos Georg Adolf Rauchille. James Finlayson oli sen verran pelimies, että hän laati kauppakirjansa vaalien nimensä säilymisen kaupungin historiassa lähtemättömästi. James Finlayson asui puolisonsa kanssa vanhassa kruunun viinanpolttimossa, joka saneerattiin heille asunnoksi ja kotinsa yhteyteen Finlaysonit lapsettomina perustivat myös orpokodin. Tätä puurakennusta kosken rannalla ei enää ole olemassa, vaan suunnilleen samoilla sijoilla sijaitsee patruuna Wilhelm von Nottbeckin yhden pojan Aleksander von Nottbeckin omaksi kodikseen rakennuttama Aleksanterin palatsi – jälleen historiallisista tosiasioista huolimatta – joka tunnetaan tänään Finlaysonin palatsina.

 

 

Finlaysonin kirkon urkufasadi.

Finlaysonin kirkko valmistui käyttöönsä vuonna 1879 ja Tampereen evankelis-luterilaiselle seurakunnalle yhtiö lahjoitti kirkon tontteineen vastikkeettomasti vuonna 1981. Yksilaivainen kirkko on tyyliltään goottilainen ja se muurattiin punaisista tiilistä. Kirkon urut sekä saarnatuoli sijaitsevat alttarin takana ja kirkossa ei ole alttaritaulua ensinkään. Urkurakentamo William Hill & Son sommitteli urut jo 1850-luvulla ja Finlaysonin kirkkoon vuonna 1879 ne tuotiin Pietarista. Kirkossa on istumapaikat 280 ihmiselle ja vuosien 2007 - 2008 remontin yhteydessä kirkko sai naapuritontilta lisätilaa, johon valmistettiin lasikäytävällä kirkkoon yhdistetty sakasti. Nykyään tämä kirkko toimii lastenkirkkona ja erittäin suosittuna vihkikirkkona hääparien keskuudessa.

 

 

Finlaysonin kirkon urut, saarnatuoli ja alttari.

Tiistaina 15.9.2015 oli Finlaysonin kirkossa klo 19 Hiljainen tienoo 2015-kirkkokonsertti, jossa porilainen mezzosopraano Sini Tuomisalo saapui Reposaaresta vieraaksemme tihkusateiseen iltaamme. Sini säesti itseään konsertin alkuosan kirkon uruilla seitsemän laulua verran, josta siirtyi kolmen laulun ajaksi harmonikalla säestämät laulut Sateenkaarenpää (säv. Heikki Piha ja san. Juha Vainio), Hiljainen tienoo (ukrainalainen kansanlaulu, suom. san. Paavo Kiiski) sekä Olen kuullut, on kaupunki tuolla (venäläinen kansasävelmä, suom. san. Vali Kunnas). Loput yhdeksän käsiohjelman laulua kuultiin pianon säestyksellä. Laulukielinä Sinillä oli italian lisäksi myös venäjä ja suomi. Virallinen konserttiohjelma päättyi suomalaiseen kansanlauluun Tääl' yksinäni laulelen, jonka jälkeen Sini heltyi vielä säälittävän harvalukuisen yleisen edessä ylimääräisiin numeroihin; näistä ensimmäinen oli Hiljainen tienoo (suomeksi) ja toinen sävellys oli Toni Edelmannin, jonka Sini lauloi venäjäksi.

 

Sini Tuomisalo kertoo konserttiohjelmasta.

 

Konsertista kannattaa nostaa esille muutama harvemmin kuultu teos; Toivo Kärjen sävellys tuntemattoman tekijän sanoin, Me armahdusta tarvitsemme kaikki ja kesäkuussa 2013 edesmennyt säveltäjä Otto Henrik Donnerin sävellys Aale Tynnin sanoihin, Tuutulaulu. Lääkäri Heikki Pihan sävellys armeijakaverinsa Juha Vainion sanoihin, Sateenkaarenpää, on myös todella harvoin esillä. Pauli Salosen sommittelemiin sanoihin teki aikanaan säveltäjä Toivo Kärki laulun Kesyt Linnut, joka on myös harvemmin kuultua Kärkeä ja joka kirkkokonsertin loppupuolella kajahti Finlaysonin kirkossa antaen näytteen sen usein kehutusta akustiikasta.

 

Sini Tuomisalo konserttinsa jälkitunnelmissa.